maanantai 30. toukokuuta 2011

punainen nenä

.. paistoi pienen kirkkosalin toisesta rivistä. Se olin minä, kummitäti, joka omaa tuon merkkivalon mikä paljastaa tunneskaalan ilosta suruun, liikutuksesta riemuun. Myös sääolosuhteet ovat luettavissa nenän väristä oli pakkanen tai helle väri on sama, punainen. En ole ikinä saanut selville miten voin liikuttua niin monenkirjavissa tilanteissa. Onnekseni osaan jo nauraakin (tarvittaessa) tälle herkkyydelleni ja lähipiirissä kukaan ei enää kummastele tuota kyynelten virtaa. Mutta kuinka voisikaan estää kyyneleitä (eikä tarvitsekaan), kun konfirmoitu tarttuu kitaraan ja säestää upeasti oman konfirmaatiolaulunsa. Niin kaunista... 
Ihana nuori. Rakas ihminen.
sunnuntaina 29.toukokuuta 2011
 Juhlavieras sievässä takissa ja isotädin virkkamassa kesähatussa (ohje;Novita kesä 2011)

lauantai 28. toukokuuta 2011

pieneen pussukkaan

 
Tänään sujahti pieneen pusukkaan kesäistä kuosia ja itse askarreltu kortti, somisteena virkattu kukkanen. Jonka voi kiinnittää vaikka kesäkassiin...
Kukka on virkattu hyväksi havaitulla ohjeella, joka löytyy kirjasta Myhrer & Brandal: Virkkaus - vanha konsti, uudet mallit. Kirja on "matkamuisto" parin vuoden takaiselta viikonloppureissulta. Siitä löytyy selkeitä ja helppoja virkkausohjeita erilaisiin lappuihin, kukkiin, sisustusjuttuihin, asusteisiin... 
Pidän kovasti myös korttien askartelusta, eniten siinäkin kierrätysmateriaalista löytyneistä ajatuksista. Kirppiksillä kierrellessä katselen vanhoja, kuluneita, risaisia lastenkirjoja, josko niissä olisi kauniita kuvia joita voisi laittaa kiertoon onnittelukortteihin. Usein käy myös niin, että löytäessäni sen risaisen kirjan kauniine kuvineen en hennokaan leikellä kirjaa vaan sujautan sen lasten kirjahyllyyn. Tämän repaleisen kirjasen lähes kaikki kuvat ovat jo maailmalla. Onneksi löysin vielä yhden kauniin keltamekkoisen tyttösen kuvan, joka sopii erinomaisesti toukokuun lopun aurinkoiselle päivänsankarille. 

...ja pussukallinen onnen toivotuksia lähtee näin matkaan...

 

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

lomatunnelmaa

Leveä hymy karkaa kasvoille. Molemmilla. Ihana katsoa pientä ihmistä joka iloitsee uusista asioista, nauttii kokemasta ja näkemästä! Nyt ollaan tässä. Ei tarvitse kuin havahtua tähän hetkeen, nautin. Helppoa matkailua, tämä on sitä ja se on perhematkailun ydin. Museot ja tunnelmalliset kahvilat kuuluvat toiseen lomailukategoriaan. Piipahtaminen "naapurissa" voi olla ihmeellinen kokemus perheen pienimmille ja itsellekin, kun kaikki  sujuu mutkattomasti. Valmiit ruokapöydät, joiden ääressä ei haittaa vaikka leipä pienten sormien otteessa useimmiten murenee lattialle kuin kiipeää suuhun mutusteltavaksi.  Tällä kertaa siivoaa joku muu. Kiireetön fiilis, auringon säteet, rakkaat ihmiset, se on lomatunnelmaa.  

Miksi täällä ei ole tarjoilua? 
( pienen matkaajan kommenntti buffet-päivällisestä)           
Onpa täällä kauniit maisemat!
(pienen matkaajan kommentti matkakohteesta)  
Aidatkin on mustia, meillä ne on harmaita. 
(pienen matkaajan kommentti näkemistään kaiteista satama-alueella)   


  
Pienen matkaajan lomakuva otos - lautta ja meri.

 Uusien lomasuunnitelmien ääreen, se onni lähtee odotuksesta...    

torstai 19. toukokuuta 2011

saunaraikas


Mummo oli ohikulkumatkalla, pysähtyen meille vuorokaudeksi. Ajattelin; kun lapset menevät päiväunille istahdamme äitini kanssa kahvikupposen ääreen vaihtamaan rauhassa kuulumisia. Erehdyinpä. Ennen kuin ehdin lausua aatoksiani ääneen, kuvittelemani päiväkahviseuralaiseni ilmoitti poistuvansa kellerikerrokseen mukanaan saunatolupullo. Kuopuksen nukahtaessa ulos vaunuihin, esikoinen nappasi kumpparit jalkaansa ja päiväunisadun sijaan valitsi juuriharjan. Seurasin perässä. Ja jostakin syystä päässäni alkoi soida tunnistettava sävel menneiltä vuosikymmeniltä...

Meidän mutsi on levoton strutsi
kun hommiaan se hoitelee
Ja saunanlauteilla yrttihauteilla
Vartaloaan voitelee
Kun on seikkailumieltä ja haisee hieltä
Vaikka kotona vain lusiikin...
(Leevi And The Leavings)
                                                                                        

Nyt olis saunaillan paikka. 

maanantai 16. toukokuuta 2011

kauan odotettua

vesisadetta, siitä nautimme tänään. Nyt voi tehdä huoletta hiekkakakkuja, kun ne eivät enää haihdu pölyävänä hiekkapilvenä ilmaan. Ja luonto saa kauan kaipaamaansa kastelua ja pääsee puhkeamaan oikein kunnolla kauniiseen, alkukesän lehtivihreään. Krassin taimetkin oli harjoittelemassa ulkoilmailua ja nauttivat selvästi taivaan antimista. Sade antaa myös luvan leppoisaan oleiluun sisällä. Ikään kuin ansaittuun pannukakkuun ja muutamiin ylimääräisiin teehetkiin...

Ja se kultakin vielä. 
Joten menköön vaikka pellillinen, ansaittu on, syitä keksin kyllä...



perjantai 13. toukokuuta 2011

jaettu ilo


Yhteinen aika. 
Yksi niistä arvokkaimmista asioista ystävyydessä. 
Kuppi kahvia. Juuri niin, vieläpä kahvia. 
Kahvilassa, 
joka aukaistaan meille, täksi hetkeksi. Ystävällisyydestä.
Aivan toinen maisema. Kiven heiton päässä kaupungista.
Jaettu pulla, kaikille halukkaille.

 

 

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

keltaista juhlaa


Tänään laitoin korvanapit korviin, kielen vinkuralleen ja 
käsillä kurkottelin ylööös,kohti aurinkoa 
- ahmiakseni kaikki nuo lämpöiset säteet! 

Täydellinen, keltainen päivä.

tiistai 3. toukokuuta 2011

edes muutama silmukka

Tavoittelen usein sitä tunnetta, että saa jotain valmiiksi. Olen ratkaissut asian siten, että teen muiden käsitöiden (täytyyhän niitä olla aina useampi vireillä, koska ei voi tietää onko tänään mekon neulomispäivä, uuden eläinystävän virkkauspäivä, kierrätystuotteiden ompelupäivä, tuunauspäivä, kurkkupurkkipäivä vai kenties vain arkesta selviytymispäivä) ohella jonkun pienen käsityön. Eilen löysin muutaman vanhan naulakon kätköistämme. Naulakon väri ei mielestäni ollut sopiva joten annoin sille uuden värin päällystämällä sen virkaten. Esikoinen sai repulleen oivan pitimen lasten huoneeseen ja äidin päivittäinen virkkausannos oli saatu täytettyä.
Tänään näin mainoksen parista ennen näkemättömästä kirjasta jotka alkoi kiinnostaa, Olipa kerran housunpuntti -vanhojen vaatteiden uusi elämä ja Unileluja, pehmoeläimiä & nukkeja - 60 virkkaus- ja neulemallia. Voisin hankkia kaikki maailman käsityökirjat ja liittyä kaikkiin kirjakerhoihin... edes selatakseni kauniita kuvia ja hauskoja malleja. Läkähtyäkseni sitten niihin ideoihin joita en ehdi toteuttaa. Malttamaton.


Toisaalta, kaikkea ei tarvitse omistaa. Meillähän on loistavia kirjastoja.