torstai 27. lokakuuta 2011

kummituksen jäljillä

Peikko (huomioi yksityiskohta: kaulakoru) ja etana

Mahtoiko olla uuden minikokoisen taskulampun ansiota, kun  esikoisemme tarttui kynään ja paperille syntyi tämä peikko hurjimus. Uusi taskulamppu nimittäin innosti parivaljakon iltahämärissä katselemaan tarkemmin kotinurkkia ja se aukaisikin pienille tutkijoille mielenkiintoisia asioita. Tarkkaavaisuus palkittiin huikealla löydöllä!

" KATO, HAAMUN TURKKI! " 

Kuopuksen täytyi asettua oikein vatsalleen tarkkailemaan löytöä lähempää, 
koskea ei kuitenkaan uskallettu...

Turkki näkyy aivan selvästi taskulampun valokiilassa

maanantai 24. lokakuuta 2011

makuja maailmalle


...tai ainakin maakunnan rajojen ylitse matkasivat nämä purnukkaiset. Pienimuotoista, mutta ehkäpä juuri sen vuoksi niin antoisaa syyslomailua oli pidennetyn viikonlopun ohjelmassa. Viemisiksi kassiin oli pakattu hilloamishulluudessa syntyneitä maistiaisia. Vieläpä sain virkattua ne haaveilemani hatutkin hillopurkkien kansien koristeeksi...




keskiviikko 19. lokakuuta 2011

sankaruussäteilyä

nimittäin syntymäpäivä sellaista. Meillä on otettu nyt kaikki irti neljän vuoden rajapyykin tultua täyteen ja miksipä ei olisi sitä suotu pienelle sankarille. Sankari on ollut niin iloinen saamastaan kohtelusta ja suotakoon tämä ylitsepursuava huomio näin kerran vuoteen! Ja lahjat - ovathan ne tärkeitä. Pienellä jännityksellä huomaan kuitenkin odottavani nyt alkavaa paluuta arkeen, kuinka suuri kuoppa mahtaa olla edessä vai päästäisiinkö siitä kertaloikalla yli...


Tutustuin ensimmäistä kertaa tekijän ominaisuudessa marsipaaniin. Sankarin toiveissa ollut PUSKUDINO- kakku ei aivan näyttänyt samalta kuin mieleikuvissani, mutta saamani kommentti " Äiti, se on just tämmönen!" - kumosi kaikki itse asettamani tavoitteet dinon ulkonäön suhteen... Loiste sankarin silmissä synttäreitä vietettyjen päiviäen aikana oli kerrassaan ilahduttavaa:  
"saanko ostaa synttäripöytään karkkeja sillä kauhalla?" 
(ensikokemus irtokarkkien ostosta) 
"minä haluaisin sellaisen rusinatornin synttäripöytään..." 
( pienet rusinalaatikot kasattu torniksi tarjoilupöytään)  
Inkeri-kissa lähettää hurinaterveisiä - ja sekös sai nauramaan 
(kummitäti oli löytänyt oikeat sanat onnittelukorttiin)
"äiti, kato! Täältä nää vaan tipahti!" 
...ja leveä hymy valtasi kasvot, kun onnittelukortin välistä löytyi kaksi ilmapalloa 
(toinen kummitäti tiesi mitä juhlja tarvitsee)...

...ja monia, monia muita pieniä, tärkeitä asioita.
Eikä  todellakaan tarvita sitä kuuta taivaalta...
Ilakointia ja  iloisia muistoja, meille kaikille.

Hauska synttäritervehdys - matkalla saunalle
 Lämmin olo. 
Se tästä tulee, kun  näkee onnellisen pienen pojan vierellään. 
Puolen vuoden päässä on jo onneksi seuraavat...